Oma ammatillinen kehittyminen taidekasvattajana on tapahtunut tähän koulutukseen saakka lähinnä työn kautta. Työyhteisössä on jaettu paljon tietoa jo alalla pitkään toimineiden toimesta, erityisesti muutaman työntekijän toimesta, joilla taide on lähellä sydäntä. Tätä kautta hankittu, osittainkin hiljainen tieto on erittäin arvokasta, mutta kieltämättä aika erilaista, mitä nyt koulutuksesta saatu tieto. Molemmat tukevat toisiaan mielestäni hyvin ja tämä on ollut itselleni arvokas asiaa, sillä olen oikeastaan koko työurani aikani kokenut, että en ole taidekasvattajana varhaiskasvatuksessa kovinkaan kummoinen. Oma näkemykseni osaamisestani on onneksi muuttunut opintojen edetessä. Musiikkikasvatus, kuvataidekasvatus ja sanataide ja draamakasvatus kursseilla olen oivaltanut sen, että taidekasvatuksen ei tarvitse olla mitään suurta lasten kanssa ja tärkein oivallukseni on ollut, ettei valmis tuotos taiteessa ole tärkeintä vaan luomisen prosessi ja kokeilun, oivaltamisen ja oppimisen ilo, eikä lopputuloksella ole niinkään merkitystä.
Olen lähtenyt työssäni lasten kanssa rohkeammin kokeilemaan erilaisia asioita. Olemme leikitelleet vahvasti musiikilla ja kuvataiteellisella kokemisella. Olen myös rohkeammin uskaltanut yhdistää eri taiteenaloja keskenään. Olemme tehneet lasten kanssa kuunnelmia ja niihin sopivia taideteoksia ruoantähteillä. Tämä on erityisesti jäänyt lasten mieleen ja olenkin luvannut, että tätä tehdään myös toisen kerran. Ruoalla taiteen tekeminen lähti lasten ajatuksista käsin ja ajatusta hetken pohdittuamme totesimme, että miksipäs ei. Tässä mielestäni olin taidekasvattaja lasten toimijuuden ja osallisuuden ytimessä. Kaikista teoksista ei tullut valmiita, mutta hauskaa oli jokaisella ja oppimisprosessi, tämä taidehetki herätti paljon keskustelua, niin päiväkodissa kuin kuulemma myös kotona päivän jälkeen. Tässä hetkessä lapset määrittelivät tavoitteet toiminnalle, ja minä opettajana mahdollistin tekemisen prosessin. On tärkeää pohtia, mikä on lapsen rooli toiminnassa ja mikä on aikuisen rooli (Moilanen, 2023).
Tavoitteena minulla olisi kyetä ennen kaikkea luomaan lapsille elämyksiä, kokemista ja oppimisen iloa taiteen avulla. Olisi tärkeää pystyä hyödyntämään niin suunniteltuja, kuin myös spontaaneja tilanteita varhaiskasvatuksen arjessa. Yhdessä taiteen tutkimisen ja luomisen kautta lasten kanssa herättää ilo ja innostus taidetta ja taiteellista tekemistä kohtaan. Itse koen tärkeänä, että jokainen lapsi saisi ilmasta itseään hänelle mielekkäällä tavalla, kaikkien lasten ei tarvitse tehdä samankaltaisia asioita taidekasvatuksen saralla. Inspiraation ja ilon tulisi olla pääroolissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti